Heräsikö hitain ensin?

• AI-yhteenveto

  Suomen ei kannata jäädä pelkäämään tekoälyn vaikutuksia, vaan rakentaa työnsä ja kilpailukykynsä sen varaan. Julkinen sektori on jo asettanut suunnan tekoälypohjaiselle toimintamallille, mutta moni yritys tyytyy yhä pieniin kokeiluihin ja vajaakäyttöön. Nitro AIMin toimitusjohtajan Elina Bonon mielipidekirjoitus korostaa, että tekoälyn hyödyntäminen on ennen kaikkea osaamiskysymys: pelko vähenee, kun ihmiset oppivat käyttämään työkaluja oikein. Yritysten on asetettava selkeät tavoitteet, koulutettava henkilöstöään ja tunnistettava, että tekoälyosaamisesta on tulossa työntekijöiden ja organisaatioiden kilpailuetu. EU:n tekoälyasetus tekee tekoälylukutaidon varmistamisesta myös velvollisuuden. Vaikka osa työpaikoista katoaa, tekoäly tarjoaa Suomelle historiallisen mahdollisuuden luoda uutta työtä, osaamista ja kilpailukykyä.

Valtiovarainministeriö sohaisi muurahaispesään paljastamalla tekoälysuunnitelmansa.

Julkisella sektorilla on todettu, että osa työstä katoaa tekoälyn myötä. Suunnitelman mukaan valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden toiminnot rakennetaan tekoälyn päälle vuoteen 2031 mennessä. Voisi kuvitella, että julkinen sektori on hitaampi ja kankeampi muuttumaan kuin yrityspuoli. Vaan ei. Valtiovarainministeriö asetti tavoitteen, aikataulun ja suunnan. Sitä en tiedä, toteutuuko se sellaisenaan, suunnitellussa aikataulussa ja mittakaavassa, mutta siitä olen täysin varma, että suunta on oikea. Muutos on vääjäämätön. Tekoäly tehostaa toimintaa, ja se tarkoittaa, että työpaikkoja katoaa.

Moni yritys ei ole tehnyt vielä juuri mitään. Ehkä ottanut Copilotin käyttöön ja todennut, että kyllä meillä hyödynnetään jo tekoälyä. Jos näin, historian paras teknologinen innovaatio on surkeassa vajaakäytössä. Vähän kuin soutaisi moottoriveneellä.

Yksittäiselle ihmiselle oikein valittu tekoälyohjelma on paras työkalu, jonka hän on urallaan saanut, jos vaan osaa sitä käyttää. Muutos on ennen kaikkea osaamiskysymys, ei rohkeus- tai teknologiakysymys. Pelko hälvenee lisäämällä osaamista. Osa julkisen sektorin 700 000 työntekijästä menettänee työnsä. Yksityisellä sektorilla työntekijöitä on yli kaksi kertaa enemmän. Siellä Suomen tulevaisuus tekoälyn aikana tosiasiassa ratkeaa.

Yritysten tulisi ottaa tässä julkisesta sektorista mallia, herätä ja toimia. Asettaa tavoitteet ja päivämäärä hetkelle, jolloin oma yritys on rakennettu tekoälyn päälle, ja lopettaa pieni räpeltely, yksittäiset kokeilut ja näennäisparannukset. Työntekijät tajuavat tämän jo itse. He näkevät, että tekoälyavusteisesti he ovat parempia omassa työssään: nopeampia, terävämpiä, arvokkaampia. He ovat lojaaleja – aivan oikeutetusti – ennen kaikkea itselleen ja omalle markkina-arvolleen. Jos paras suunnittelijasi tai analyytikkosi ei saa työpaikallaan oppia käyttämään näitä työkaluja, hän hankkii osaamisen muualta. Näin parhaat hakeutuvat parhaiden luo. Yritykset, jotka kouluttavat, vetävät puoleensa juuri niitä ihmisiä, jotka haluavat kehittyä.

Eikä henkilökunnan tekoälykoulutus ole mikään vapaaehtoinen hyve. EU AI ACT:in 4 artikla velvoittaa jokaisen yrityksen, joka käyttää tekoälyä, huolehtimaan henkilöstönsä riittävästä tekoälyn lukutaidosta. Velvoite ei astu voimaan joskus hamassa tulevaisuudessa. Se on ollut voimassa helmikuusta 2025 alkaen. Jos yrityksesi käyttää tekoälyä, ja se käyttää, sinulla on jo nyt tämä velvollisuus.

Pelko työpaikan menettämisestä on aiheellista. Osa työstä on kadonnut aikaisemmissakin teollisissa vallankumouksissa. Ei tekoälyvallankumous ole poikkeus historiassa: osa työpaikoista tulee katoamaan niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Samalla syntyy kuitenkin uutta. Ja siinä piilee Suomen kaikkien aikojen mahdollisuus. Nyt on uskallettava innostua, kehittää uutta ja valjastaa tekoäly tuomaan uutta kilpailukykyä ja uudenlaisia työpaikkoja. Nyt on aika nousta lähtöviivalta ja juosta. Parhaat ovat jo liikkeellä.

Kirjoittaja

Elina Bono
Toimitusjohtaja, johtava konsultti

elina.bono@nitroaim.fi
+358 40 7460 427

Lähteet

• Helsingin Sanomat 26.6.2026: ”Tämä on painajaisunta, ajatteli Suomen vaikutusvaltaisin virkamies talvella”.

• Palkansaajamäärät: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2025, Suomessa keskimäärin 2 276 000 palkansaajaa; julkisen sektorin osuus n. 700 000, jolloin yksityiselle sektorille jää noin puolitoista miljoonaa palkansaajaa.

• Lisätietoja: EU:n tekoälyasetus (2024/1689), 4 artikla, tekoälyä käyttävien on huolehdittava henkilöstönsä riittävästä tekoälyn lukutaidosta; voimassa 2.2.2025 alkaen. Euroopan komissio.